Advertisement
HUOM. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt ja tilaisuuden yleisöpaikat on varattu loppuun.SKS:n juhlasalissa järjestettävässä seminaarissa tarkastellaan, miten Venäjän valtio ja vallankäyttäjät ovat eri aikakausina hyödyntäneet uskontoa omien tavoitteidensa edistämiseen ja mitä vaikutuksia tällä toiminnalla on ollut.
Kun pyhä valjastetaan vallan palvelukseen, nousee esiin kysymys uskonnon ja vallankäytön suhteesta. Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen historiallisten luostareiden tarkastelu tarjoaa tähän kysymykseen näkökulmia tsaarinajasta tähän päivään. Tässä seminaarissa ei kysytä, mitä ortodoksisuus opettaa. Kysymys on, mitä tapahtuu, kun poliittinen valta käyttää uskontoa ja kirkkoa välineinä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Venäjän tsaarivallan aikana uskontoa käytettiin vallan legitimointiin ja venäläistämisen välineenä, Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan ortodoksisen kirkon vaihtoehtoisena lojaalisuuden lähteenä, kun taas nyky-Venäjällä kirkkoa hyödynnetään ideologisena ja geopoliittisena aseena.
Petsamon, Solovetskin ja Valamon luostareilla on ollut merkittävä asema Karjalan ortodoksisessa elämässä. Vuosisatojen ajan ne olivat hengellisen elämän ja pyhiinvaellusten keskuksia sekä tärkeitä kulttuuristen yhteyksien ylläpitäjiä. Toisen maailmansodan myötä Petsamon luostari jäi rajan taakse, Solovetskin luostari tunnetaan myös siitä, että siellä toimi yksi Gulag-järjestelmän ensimmäisistä leireistä, ja Valamon luostarin veljestö joutui evakkoon ja siirsi toimintansa Heinävedelle, missä luostarielämä jatkui Uudessa Valamossa.
Seminaarissa tarkastellaan sitä, miten Venäjän valtio ja vallankäyttäjät ovat eri aikakausina hyödyntäneet uskontoa omien tavoitteidensa edistämiseen ja mitä vaikutuksia tällä toiminnalla on ollut. Seminaari rakentuu seuraavien näkökulmien ympärille:
– Miten Venäjän ortodoksisen kirkon ja valtiovallan yhteistyöllä on eri aikakausina pyritty vahvistamaan valtakunnan yhtenäisyyttä, laajentamaan vaikutusvaltaa ja integroimaan rajaseutuja sekä edistämään uskonnollisia, kulttuurisia ja poliittisia tavoitteita?
– Miten kirkon ja valtion välinen suhde on vaikuttanut ihmisten elämään? Tarkasteluun tulevat niin arki ja identiteetti kuin sorto, vainot ja terrori.
– Miksi tämän historian ymmärtäminen on tärkeää juuri nyt? Miten historiallinen ymmärrys voi auttaa tunnistamaan vallankäytön, vaikuttamisen ja manipuloinnin mekanismeja myös nykyhetkessä?
OHJELMA
13.00–13.20 Tervehdykset
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kati Mikkonen, pääsihteeri
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti, Elina Kahla, tutkija
Karjalan Sivistysseura, Seija Jalagin, puheenjohtaja
ESITELMÄT
Puheenjohtajana toimii Elina Kahla, FT, Venäjän kulttuurihistorian dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto
13.20–13.50 Raja on meille pyhä. Elina Kahla
Seminaari törmäyttää historian pitkän kulun Pähkinäsaaren rauhasta (vuodelta 1323) tämän päivän käsityksiin itärajasta toisaalta uhkana, toisaalta turvallisuuden takaajana. Mitä tarkoitetaan idän ja lännen kristillisten sivilisaatioiden välisellä rajalla? Mikä merkitys on rajaluostareilla tässä ja nyt? Entä mitä johtopäätöksiä uskonnon politisoitumisesta pitäisi Ukrainan sodan valossa ajatella Suomessa?
13.50–14.20 Valamo ja vallan verkostot. Kati Parppei, FT, yliopistonlehtori, dosentti Historia- ja maantieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa sekä dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa
Valamon saariluostari Laatokalla on ollut sidoksissa paitsi hengellisiin, myös maallisiin valtarakenteisiin aina perustamisestaan lähtien. Sen sijainti rajaseudulla ja 1700-luvulta alkaen lähellä uutta pääkaupunkia Pietaria tekivät siitä tärkeän paitsi hengellisenä keskuksena, myös vallanpitäjien pyhiinvaelluskohteena. Siinä, missä 1800-luvulla Valamossa vierailivat keisarillisen perheen jäsenet, nykypäivänä se on presidentti Vladimir Putinin suosiossa.
14.20–15.00 Petsamon luostari 1500-luvun valtiaiden välissä. Pekka Vaara, historioitsija ja tietokirjailija, Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja
Useimmat suomalaiset tuntevat Petsamon luostarin ja sen asukkaiden hävittäjän Juho Vesaisen tarinan. Vähemmän tunnettua on, miksi Venäjän tsaari Iivana Julma halusi edistää luostarin valtaa tai mikä oli Ruotsin kuninkaiden osuus luostarin tuhossa ja munkkien joukkosurmassa. Mikä oli alueen asukkaiden kolttasaamelaisten kohtalo mahtiaan levittäneiden idän ja lännen valtiaiden puristuksessa.
Kommentti: Stalinin vainot, Elina Kahla
15.00–15.20 Kahvipaussi
15.20–16.00 Miten bolsevikit rakensivat ”uutta sivilisaatiota”? Raija-Liisa Mäkelä, toimittaja, kääntäjä, kirjailija
Alustus on kertomus siitä, miten anastettuaan lokakuussa 1917 vallan väliaikaiselta hallitukselta bolsevikit aloittivat ihannevaltion rakentamisen. Ensimmäisiä askelia oli proletariaatin diktatuurin varjolla pystytetty puolueen oma diktatuuri. Sitä seurasi ortodoksisen kirkon häikäilemätön alistaminen: rikkauksien ryöstäminen ja papiston vainot, kunnes kirkko saatiin polvilleen. Karkotusten, pidätysten ja leireille sulkemisten avulla maa puhdistettiin ei-toivotusta aineksesta, kuten varakkaista kansalaisista ja älymystöstä sekä myöhemmin kaikista, joita voitiin epäillä oppositiomielisyydestä. Tuloksena oli koko maan kattava vankileirien saaristo, josta Solovetskin erityisvankileiri nro 1 on kuvaava esimerkki.
Kommentti: Stalinin vainot, Elina Kahla
16.00–16.30 Muuttuvat lojaliteetit – Muistelua ortodoksisen kirkon venäläistämis- ja suomalaistamistoimista Salmin pitäjän rajakylissä 1900-luvun alussa ja itsenäisyyden jälkeisinä vuosina. Sofia Silfvast, FM, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta, työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla
Autonomian ajan viimeisinä vuosikymmeninä sekä venäläismieliset että suomalaismieliset kirkolliset ja muut toimijat pyrkivät sivistämään Raja-Karjalaa. Millä tavoin Salmin pitäjän rajakylien entiset asukkaat muistelivat suhtautumistaan näihin toimiin puoli vuosisataa myöhemmin?
16.30–17.00 Historia ja uskonto Kremlin vallan välineinä. Teuvo Arolainen, Huoltovarmuuskeskuksen media-alan varautumisasiantuntija ja tietokirjailija
Venäjällä historia ei ole vain menneisyyttä. Kreml käyttää historian valikoivaa tulkintaa, uskontoa, kulttuuria ja arvoja vahvistaakseen omia poliittisia tavoitteitaan ja vaikuttaakseen siihen, miten Venäjä ja sen asema maailmassa ymmärretään. Kyse on laajemmasta maailmankuvan muokkaamisesta, jonka toimintatapojen ymmärtäminen auttaa meitä tunnistamaan vaikuttamisyrityksiä myös Suomessa. Historiallinen ymmärrys vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä ja on siten osa henkistä huoltovarmuutta.
17.00–17.10 Jaloittelupaussi
PANEELIKESKUSTELU
Puheenjohtajana toimii historiantutkija, dosentti Seija Jalagin, yliopistonlehtori Oulun yliopistossa. Hän on myös Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja.
17.10– Miten Venäjä rakentaa ja ylläpitää viholliskuvia?
Viholliskuvat eivät synny hetkessä. Paneelissa tarkastellaan muistipolitiikan, historiapolitiikan, uskonnon ja informaation merkitystä pitkäjänteisessä vaikuttamisessa. Miten menneisyyttä muokkaamalla rakennetaan viholliskuvia – ja millaisen roolin kirkko tässä saa?
Paneelissa keskustelevat Teuvo Arolainen, Petteri Lalu, Arja Paananen ja Kati Parppei. Petteri Lalu on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja Arja Paananen Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja.
Seminaari päättyy viimeistään klo 18.00.
Tiedustelut Eeva-Kaisa Linna, 040 5003 403 tai [email protected]
Tilaisuuden järjestää Karjalan Sivistysseura yhteistyössä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin kanssa.
Lämpimästi tervetuloa!
SKS:n juhlasaliin mahtuu 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt ja tilaisuuden yleisöpaikat on varattu loppuun.
Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta. Ks. Esteettömyys: https://www.finlit.fi/tietoa-meista/esteettomyys/
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Pääkuva: Kuvakollaasissa vasemmalla terrorin uhrien muistomerkki Sekirnaja-vuoren joukkoteloituspaikalla Solovetskin luostarisaarella, kuva: Tapani Kaukoniemi (2012). Oikealla ylhäällä matkakohteenakin toiminut Valamon luostarin pääkirkko (1908), kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma. Oikealla alhaalla matkalaisten pysähdyspaikkana palvellut Petsamon Pelastusvuoren Matkamiehen risti, kuva: Väinö Hämäläinen, Nurmeksen museo.
Advertisement
Event venue
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS, Hallituskatu 1, FI-00170 Helsinki, Suomi, Helsinki, Finland
Tickets
Concerts, fests, parties, meetups — all the happenings, one place.