Name: KAVI – Andrzej Wajda: YÖN LEIKIT
Start: 2025-02-17T19:30:00+02:00
Location: Taiteen talo

$KAVI \u2013 Andrzej Wajda: Y\u00d6N LEIKIT$

Andrzej Wajda: YÖN LEIKIT / Niewinni czarodzieje/Nattens lekar, Puola 1960 • Tadeusz Łomnicki, Krystyna Stypułkowska, Wanda Koczewska • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • jälkikuvana lyhytelokuva Kuljen kohti aurinkoa (Idę do słońca, Puola 1955, 14 min) • 87 min • K16 • Liput 8€ • Lipunmyynti aukeaa tuntia ennen

Vuonna 1960 Andrzej Wajdalla oli takanaan neljä elokuvaa, jotka kaikki käsittelivät sotaa. Samaan aikaan elokuvateatterit olivat täynnä muita "puolalaisen koulukunnan" samanaiheisia, saman sodan kokeneen sukupolven draamoja. Näkyi merkkejä, että aihe alkoi käydä ohueksi: uusi sukupolvi, joka muisti sodan ja sitä seuranneen ajan moraaliset ongelmat vain etäisesti, oli nyt astumassa maan elämään, ja sen tajunnan olivat muovanneet lähes kokonaan sodanjälkeisen Puolan uudet olosuhteet. Mitkä olivat sen erityiset huolenaiheet ja ongelmat? Oli siis varsin luonnolliseta tehdä elokuva näistä sodan kokeneen sukupolven jälkeläisistä ja normaalista, arkisesta elämästä vastakohtana sodan poikkeusolosuhteille.
Yön leikit oli ensimmäinen yritys porautua sodanjälkeisen sukupolven psykologiaan ja elämänpiiriin. Wajdan ohjaajanuralla se merkitsi tärkeää vaihetta, sillä sekä teemallisesti että tyylillisesti Yön leikit oli hänelle aluevaltaus ja kumpusi mahdollisesti syvästä tarpeesta ladata uudelleen luovat patterit ja valmistautua ennenkokemattomiin haasteisiin. Haastattelulausunnoissaan Wajda on kertonut, että hän on aina uneksinut komedian tekemisestä – mikä toteutui vasta 1969 elokuvassa Kärpästen metsästys.
Yön leikkien teemana on näyttelemisen, teeskentelyn, erilaisten poseerausten vahingolliset seuraukset ihmisten välisissä suhteissa, todellisten tunteiden ja ajatusten sekä yleensä koko persoonallisuuden halvaantuminen. Tämä naamioitumisen ja itsepetoksen muoto näytetään nuorison sairautena. Päähenkilö on nuori kukasta kukkaan lentelevä lääkäri ja jazz-fan, joka elää elämäänsä vailla huolta huomisesta, kunnes tutustuu tyttöön, joka on yhtä terävä kuin hän itse ja pystyy nopeasti paljastamaan hänen valheensa, ajatuksensa ja hämminkinsä. Kun he jäävät kahden kesken miehen huoneeseen, alkaa koko yön kestävä yhteenotto tai pikemminkin psykologinen harjoitusottelu täynnä vaimennettuja ristiriitoja, älyllisiä pistoja, hetkittäisiä väärinkäsityksiä, juonittelua, väistämättömän odotusta. Molemmat näyttelevät, tunnustelevat partneriaan tai vastustajaansa, omaksuvat uusia naamioita, toisia poseerauksen muotoja. Nämä ovelat manööverit tapahtuvat ilman että kumpikaan panee alttiiksi todellista minäänsä; kyseessä on teeskenneltyjen hyökkäysten ja vastahyökkäysten peli. Voittajina selviytyvät naamiot, jotka vaimentavat kaiken mahdollisesti syntymässä olevan kiintymyksen, halun tai rakkauden taka-alalle. Aamun saapuessa he eroavat, kohtaavat jälleen, eroavat... tilanne jää avoimeksi.
Yön leikeissä Wajda ensimmäistä kertaa käsittelee aihetta, joka ei ole haudanvakava ja jossa yksilöiden tai kansakunnan kohtalot eivät ole vaakalaudalla. Ainoa vaara mitä päähenkilöt pelkäävät on se, että he saattaisivat näyttää naurettavilta. Tunnelma on rentoutunut, siinä ei ole jälkeäkään Wajdan aikaisempien elokuvien juhlavuudesta tai hienoisesta mahtipontisuudesta, voimakkaasta kuvastosta, johon hänen oli tiivistettävä kaikki – sekä erityinen että vertauskuvallinen, sekä rumuus että kauneus, sekä historia että ajankohtaiset viitteet. Yön leikkien ominaispiirteitä ovat täsmällinen rakenne, ilmaisun understatement, näyttelijätyön varma ajoitus ja älykäs vuoropuhelu.

– Bołeslaw Michałekin (The Cinema of Andrzej Wajda, 1973) mukaan

Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus, Kino Kilta
Lisätiedot (www): https://kavi.fi/elokuva-arkisto-myos-verkossa/aluesarjat/turku/